Miettiessäni valoa kasveillemme törmäsin myös tähän. pohdiskelen että mites tää toimis meidän installaatioon jos ja kun tulee metsän tähden pimeää. ja muutenkin siisti juttu.
Lamppu, joka on vain pullo puolillaan vettä
torstai 15. elokuuta 2013
tiistai 13. elokuuta 2013
Mimosa Pudican kasvatus
Mimosa pudica
TUNTOKASVI
(Sensitiva)
annos noin 30 siementä / 1,60€ til.no 3223
Mv. Kotoisin Brasiliasta. Kosketuksesta sulkeutuvien
lehtiensä vuoksi hauska ja mielenkiintoinen.
Kutsuttu myös ’tuntopuuksi’. Lehdet
oikenevat yleensä viidessä, kymmenessä
minuutissa riippuen valon määrästä. Kasvia ei
kuitenkaan pidä kiusata liikaa! Pikkupensas, hitaasti
haarova, hento varsi. Pitkäruotiset lehdet
vuoroittaiset, jotka ovat haarautuneet kahteen
tai neljään liuskaan, joissa kussakin 10-20 paria
pikkulehdyköitä. Kukat ovat kauniissa pallomaisissa
lehtihangoissa olevissa kukinnoissa,
tavallisesti sinipunaisia. Terälehdet puuttuvat
kokonaan, väri peräisin heteiden tiheästä kimpusta.
Kesän aikana ehtivät kasvaa n. 60-80cm:n
mittaisiksi. Kasvatus: Kylvö maaliskuussa 5-6
siementä pieneen ruukkuun. Mullan pinnan voi
jättää muutaman sentin alemmaksi, jotta taimien
venyttyä multaa voi lisätä ruukun täyteen.
Taimia ei kannata koulia, kasvavat kauniimmin
rauhassa. Kun taimet ovat 4-5cm:n mittaisia,
heikoimmat nypitään pois. Jätetään kolme parasta.
Kun taimet ovat täyttäneet multatilan,
siirretään koko multapaakku hieman suurempaan
ruukkuun ja myöhemmin tarvittaessa sama
toistetaan uudelleen. Lopulliseksi ruukuksi riittää
neljän tuuman ruukku. Hyvä kasvumulta on
hiekansekaista kompostimultaa. Taimet eivät
siedä suoraa auringonpaistetta, mutta valoa ja
lämpöä on oltava runsaasti. Lannoitetaan viikoittain.
Kasteltaessa on tärkeää, että vesi on
haaleaa, muuten lehdet kellastuvat. Kasvatetaan
yksivuotisena, koska tiputtaa lehtensä talveksi
ja silloin kituvan ja ruman näköinen. Vanhemmat
kasvit ovat liikkeissäänkin hitaampia. Ei
pidä vedosta eikä tupakansavusta.
Lähde: http://www.hyotykasviyhdistys.fi/uploads/Siemenluettelo2013.pdf
torstai 20. kesäkuuta 2013
Kasvimaailman mahti / How to Grow A Planet
Katsoimme tänää YLE-areenalta Katrin kanssa tämän BBC-dokkarisarjan toisen osan.
Kasvimaailman mahti: osa 2: Kukkien mahti
Huomio: se areenalta poistunut ykkösosa löytyy esim. Youtubesta
How to Grow a Planet / Life from Light
Ja koko setin oistaa BBC:lta lataamalla, toi ykkösosa on esim. 2 dollaria:
http://www.bbc.co.uk/programmes/b01bywvr/products
Kasvimaailman mahti: osa 2: Kukkien mahti
Huomio: se areenalta poistunut ykkösosa löytyy esim. Youtubesta
How to Grow a Planet / Life from Light
Ja koko setin oistaa BBC:lta lataamalla, toi ykkösosa on esim. 2 dollaria:
http://www.bbc.co.uk/programmes/b01bywvr/products
keskiviikko 19. kesäkuuta 2013
MImosa Pudica
Päivän säkenoivän skype- ideoinnin jatketta:
Kasvioston casting voisi sisältää Mimosa pudicaa eli tuntokasvia.
Youtube
Wikipedia - Mimosa pudica
Siemeniä saa Suomesta ilmeisen helposti, kylvöstä ensimmäisiin isoihin lehtiin menee kai 3-4viikkoa:
Plantagen
Siemenkauppa.com
KPR
Pihanetti
Kasvioston casting voisi sisältää Mimosa pudicaa eli tuntokasvia.
Youtube
Wikipedia - Mimosa pudica
Siemeniä saa Suomesta ilmeisen helposti, kylvöstä ensimmäisiin isoihin lehtiin menee kai 3-4viikkoa:
Plantagen
Siemenkauppa.com
KPR
Pihanetti
perjantai 7. kesäkuuta 2013
Perhe: spagettikokeiluja
Edellisestä suunnitelmasta puuttui pari spagettijuttua, jotka tulevat tässä esille. Esimerkiksi makuuhuoneeseen on tarkoitus yrittää tehdä jonkinlainen pieni spagettiryijy; askaroimme Akin kanssa koeversion jonain sadepäivänä.
Tässä on kaksi isoa kysymystä, joista toinen koskee spagettiseinän onnistumista ja toinen spagetilla päällystetyn hahmon käyttöä, siis käytetäänkö sitä lainkaan.
Tässä voimapaperille illalla lätkittyä spagettia seuraavana aamuna, vasemmalla aterialta ylijäänyttä täysjyvää, jota ei ole käsitelty mitenkään, oikealla tavallista spagettia, johon on sekoitettu liisteriä:
Alla sama seinälle kiinnitettynä kolmen-neljän päivän päästä. Jännää, että liisteröimätön täysjyväspagetti on valunut vähemmän kuin liisteröity. Se myös näyttää minusta tuossa voimapaperilla paremmalta. Ja onhan se terveellisempääkin :) Mutta täysjyvä on puolet kalliimpaa, ja meillä on oikeastaan spagetit jo ostettuna. Ongelmallisempi juttu on minusta tuo voimapaperi. Keitetty, liisteröity spagetti on sen verran märkää kamaa, että paperi menee aika mutkalle. Ja valkoinen pohja näyttäisi minusta paremmalta, mitä mieltä Milla?
Tässä on kaksi isoa kysymystä, joista toinen koskee spagettiseinän onnistumista ja toinen spagetilla päällystetyn hahmon käyttöä, siis käytetäänkö sitä lainkaan.
Tässä voimapaperille illalla lätkittyä spagettia seuraavana aamuna, vasemmalla aterialta ylijäänyttä täysjyvää, jota ei ole käsitelty mitenkään, oikealla tavallista spagettia, johon on sekoitettu liisteriä:
Alla sama seinälle kiinnitettynä kolmen-neljän päivän päästä. Jännää, että liisteröimätön täysjyväspagetti on valunut vähemmän kuin liisteröity. Se myös näyttää minusta tuossa voimapaperilla paremmalta. Ja onhan se terveellisempääkin :) Mutta täysjyvä on puolet kalliimpaa, ja meillä on oikeastaan spagetit jo ostettuna. Ongelmallisempi juttu on minusta tuo voimapaperi. Keitetty, liisteröity spagetti on sen verran märkää kamaa, että paperi menee aika mutkalle. Ja valkoinen pohja näyttäisi minusta paremmalta, mitä mieltä Milla?
Katri kokeilee ryijyn solmimista:
Kanaverkkoa käytettiin myös jonkinlaisen hahmon rakentamiseen. Verkko päällystettiin voimapaperilla ja liisteröidyllä spagetilla. Yläruumiin pinta näyttää hienolta, mutta varsinkin Katri alkoi epäröidä, sopiiko koko hahmon käyttö tyylilajiin. Meille ei myöskään hahmottunut, mihin se asunnossa sijoittuisi:
Keitimme myös kokonaisen ämpärillisen spagettia ja jäähdytimme sen seuraavaksi päiväksi. Sitä oli tarkoitus veistää, mutta ei syntynyt oikein käyttökelpoista ideaa. Sen sijaan toisen ämpärin pohjalle jäänyt jämä oli pinnaltaan niin hieno, että sitä voisi käyttää jollakin pienellä pinnalla. Ja Katri, pitäisikö sen seinänkin olla enemmän tämän pinnan näköinen:
Olisikohan mahdollista tehdä esmes neliön kokoinen muotti, johon jähmetettäisiin ohut kerros spagettia. Tai siis varmasti olis, mutta entä kiinnitys...
Millalle vielä terveiset, että meidän yhdeksänvuotiasta tämä spagettirupeama suorastaan ällötti :)
Perhe: suunnitelma
Teimme Katrin kanssa rungon perheelle alkuviikosta. Milla M, toivottavasti ehdit jossain välissä pistää kommenttia. Erityisesti toivomme kommenttia spagettihommiin; laitan spagettikokemukset ja -kuvat eri postaukseen, niin ei mene liian sekavaksi.
Ihannetilanteessa löydämme asunnon, jossa on kolme huonetta ja keittiö. Olemme karsineet tekstien määrän reiluun kymmeneen, jolloin jokaiseen huoneeseen tulisi 1-4 tekstiä, lisäksi vessaan yksi.
Huoneistoon joka huoneeseen tulee verhot ja matot, sekä niukasti huonekaluja. Tarpeisto suunnitellaan yhteensopivaksi. Osa kamoista löytynee meiltä; meillä on esmes lasten sängyt vintillä paketissa, kun emme tarvitse niitä nyt.
Yksi uusi asia on videotallenne, joka pyörisi olohuoneessa. Siihen tarvitsisimme Milla neuvojasi; tekniseen puoleen jne. Tallenne pitäisi tehdä vasta asunnossa ja saada pyörimään tauotta. Meiltä löytyisi liikenevä televisio ja dvd-soitin, mutta miten kuvaaminen ja tallenteen valmiiksi sekä dvd:lle saattaminen onnistuu lyhyessä ajassa?
Runot luen minä, ja ne äänitetään mahd. kesäkuun viimeisellä viikolla. Lisäksi oli puhetta, että varsinaisella näyttelyviikolla olisin ainakin osittain roolissa läsnä asunnossa, siis esimerkiksi ikkunoita pesten.
KEITTIÖ
Hellalla ylitsepursuava spagettikattila. Kattilan sisään, spagetin alle (höyrytystason alle) laitetaan mp3-soitin ja kaiutin (korjaa Katri näitä teknisiä yksityiskohtia, jos menee väärin). Kattilasta kuuluu tämä runo:
Minullapa on.
Minun täytyy tyhjentää tiskikone ja täyttää se uudelleen,
pyyhkiä pöydät,
ottaa narulta kuivat vaatteet pois, viikata ne ja viedä kaappiin,
tyhjentää pyykkikone ja ripustaa vaatteet narulle,
täyttää pyykkikone uudelleen,
käydä läpi teidän reppunne ja ulkovaatteenne,
lukea reissuvihkonne,
kuljettaa kaikki pikkusiskosi levittelemät tavarat oikeille paikoilleen,
pestä vessan matto, jolle pissasit,
ja viimein, luojan kiitos, laittaa teille iltapalaa,
kylvettää teidät, harjata hampaat, lukea iltasatu,
ja laittaa teidät nukkumaan.
Ja tämä kaikki toistuu
joka jumalan päivä
uudestaan ja uudestaan
ja uudestaan.
Ja uudestaan.
Ja uudestaan.
Keittiön pöydällä on spagetista tehty, hienosti koristeltu synttärikakku. Sen vieressä on synttärikortti, josta löytyy tämä runo:
Oli se vaan hieno synttärikakku.
Ihan oikean aarrearkun näköinen.
Sinun mielestäsi se oli varmasti hienompi kuin äidin tekemä avaruuskakku.
Mutta et ehkä tiedä sellaista sanontaa, että
moni kakku päältä kaunis.
Jos ollaan aivan rehellisiä, niin eihän se aarrearkkukakku
kovin hyvältä maistunut.
Pohja ainakin oli aivan kuiva.
Lisäksi keittiöön tulee ehkä tupakointiruno, se jossa lapset syyllistetään mahdollisesta keuhkosyöpään kuolemisesta ;)
OLOHUONE
Huoneessa on sohva ja televisio, jossa pyörii tallenteena vain yksi, kahdesta runosta yhdistetty teksti. Television takana oleva seinä päällystetään spagetilla. Tässä vaiheessa ajatuksena on, että runo kuvataan siinä nimenomaisessa asunnossa, sillä nimenomaisella sohvalla. Runo:
ohimoitani alkaa särkeä.
Se johtuu siitä, että paine päässäni kasvaa.
Todennäköisesti minulle tulee aivoverenvuoto
ja iso pahanlaatuinen kasvain päähän,
ja minusta tulee maailman nuorin Alzheimer-potilas.
Ja kun minä olen kuollut,
ihmiset sanovat teille,
että teidän ei pitäisi syyttää siitä itseänne.
Ei sitä voi varmasti tietää, mitä meille
tapahtuu kuoleman jälkeen.
Jotkut uskovat, että mennään hyvään paikkaan,
jota seurakunnan kerhossa kutsutaan taivaaksi.
Mutta jotkut ihmiset esimerkiksi Intiassa uskovat,
että sitten synnytään uudelleen vaikka eläimenä,
jos on elänyt tuhmasti.
Sinusta olisi varmasti hauskaa syntyä uudelleen koirana,
mutta siinä tapauksessa olisit elänyt niin huolimattomasti,
että minussakin katsottaisiin olevan jotakin syytä,
ja minäkin syntyisin jonakin eläimenä.
Jos sattuu olemaan niin,
että intialaiset ovat oikeassa,
sinun on varmuuden vuoksi elettävä oikein kiltisti.
Et kai halua, että äidistäsi tulee rotta tai puhveli tai apina
tai jokin naurettava pussieläin?
Ymmärrän, että se keppi oli sinulle tärkeä,
mutta me emme mene takaisin leikkikentälle,
koska pikkusiskosi on nälkäinen.
Jos keppi oli niin tärkeä, miksi
heitit sen maahan,
kun aloit keinua?
Pitäisikö tässä kaiken muun lisäksi olla vielä selvänäkijäkin?
Jos me varastoisimme kaikki kepit, jotka ovat sinulle tärkeitä,
isäsi joutuisi kahden vuoden päästä laajentamaan autotallia.
Taloyhtiö tuskin suostuisi siihen.
Ja jos minä olisin selvänäkijä,
meillä ravaisi ihmeellistä sakkia
eikä kukaan enää veisi sinua leikkipuistoon.
Ristipistotyön ja tyynyliinan tekstit voivat olla myös toisinpäin.
Ihannetilanteessa löydämme asunnon, jossa on kolme huonetta ja keittiö. Olemme karsineet tekstien määrän reiluun kymmeneen, jolloin jokaiseen huoneeseen tulisi 1-4 tekstiä, lisäksi vessaan yksi.
Huoneistoon joka huoneeseen tulee verhot ja matot, sekä niukasti huonekaluja. Tarpeisto suunnitellaan yhteensopivaksi. Osa kamoista löytynee meiltä; meillä on esmes lasten sängyt vintillä paketissa, kun emme tarvitse niitä nyt.
Yksi uusi asia on videotallenne, joka pyörisi olohuoneessa. Siihen tarvitsisimme Milla neuvojasi; tekniseen puoleen jne. Tallenne pitäisi tehdä vasta asunnossa ja saada pyörimään tauotta. Meiltä löytyisi liikenevä televisio ja dvd-soitin, mutta miten kuvaaminen ja tallenteen valmiiksi sekä dvd:lle saattaminen onnistuu lyhyessä ajassa?
Runot luen minä, ja ne äänitetään mahd. kesäkuun viimeisellä viikolla. Lisäksi oli puhetta, että varsinaisella näyttelyviikolla olisin ainakin osittain roolissa läsnä asunnossa, siis esimerkiksi ikkunoita pesten.
KEITTIÖ
Hellalla ylitsepursuava spagettikattila. Kattilan sisään, spagetin alle (höyrytystason alle) laitetaan mp3-soitin ja kaiutin (korjaa Katri näitä teknisiä yksityiskohtia, jos menee väärin). Kattilasta kuuluu tämä runo:
Eikö sinulla ole mitään tekemistä?
Minullapa on.
Minun täytyy tyhjentää tiskikone ja täyttää se uudelleen,
pyyhkiä pöydät,
ottaa narulta kuivat vaatteet pois, viikata ne ja viedä kaappiin,
tyhjentää pyykkikone ja ripustaa vaatteet narulle,
täyttää pyykkikone uudelleen,
käydä läpi teidän reppunne ja ulkovaatteenne,
lukea reissuvihkonne,
kuljettaa kaikki pikkusiskosi levittelemät tavarat oikeille paikoilleen,
pestä vessan matto, jolle pissasit,
ja viimein, luojan kiitos, laittaa teille iltapalaa,
kylvettää teidät, harjata hampaat, lukea iltasatu,
ja laittaa teidät nukkumaan.
Ja tämä kaikki toistuu
joka jumalan päivä
uudestaan ja uudestaan
ja uudestaan.
Ja uudestaan.
Ja uudestaan.
Keittiön pöydällä on spagetista tehty, hienosti koristeltu synttärikakku. Sen vieressä on synttärikortti, josta löytyy tämä runo:
Oli se vaan hieno synttärikakku.
Ihan oikean aarrearkun näköinen.
Sinun mielestäsi se oli varmasti hienompi kuin äidin tekemä avaruuskakku.
Mutta et ehkä tiedä sellaista sanontaa, että
moni kakku päältä kaunis.
Jos ollaan aivan rehellisiä, niin eihän se aarrearkkukakku
kovin hyvältä maistunut.
Pohja ainakin oli aivan kuiva.
Sitä paitsi
niillä on au pair.
Lisäksi keittiöön tulee ehkä tupakointiruno, se jossa lapset syyllistetään mahdollisesta keuhkosyöpään kuolemisesta ;)
OLOHUONE
Huoneessa on sohva ja televisio, jossa pyörii tallenteena vain yksi, kahdesta runosta yhdistetty teksti. Television takana oleva seinä päällystetään spagetilla. Tässä vaiheessa ajatuksena on, että runo kuvataan siinä nimenomaisessa asunnossa, sillä nimenomaisella sohvalla. Runo:
Kun sinä ja pikkusiskosi
huudatte yhtä aikaa noin kovaa,ohimoitani alkaa särkeä.
Se johtuu siitä, että paine päässäni kasvaa.
Todennäköisesti minulle tulee aivoverenvuoto
ja iso pahanlaatuinen kasvain päähän,
ja minusta tulee maailman nuorin Alzheimer-potilas.
Ja kun minä olen kuollut,
ihmiset sanovat teille,
että teidän ei pitäisi syyttää siitä itseänne.
He ovat väärässä.
Ei sitä voi varmasti tietää, mitä meille
tapahtuu kuoleman jälkeen.
Jotkut uskovat, että mennään hyvään paikkaan,
jota seurakunnan kerhossa kutsutaan taivaaksi.
Mutta jotkut ihmiset esimerkiksi Intiassa uskovat,
että sitten synnytään uudelleen vaikka eläimenä,
jos on elänyt tuhmasti.
Sinusta olisi varmasti hauskaa syntyä uudelleen koirana,
mutta siinä tapauksessa olisit elänyt niin huolimattomasti,
että minussakin katsottaisiin olevan jotakin syytä,
ja minäkin syntyisin jonakin eläimenä.
Jos sattuu olemaan niin,
että intialaiset ovat oikeassa,
sinun on varmuuden vuoksi elettävä oikein kiltisti.
Et kai halua, että äidistäsi tulee rotta tai puhveli tai apina
tai jokin naurettava pussieläin?
LASTENHUONE
Lastenhuone on viihtyisästi sisustettu. Keskellä lattiaa on keppitorni, lattiasta kattoon (MILLA, miten toteuttaisit tämän?). Yhteen keppiin on isketty merirosvokartan tms. näköinen paperi, jossa on tämä runo:
Ymmärrän, että se keppi oli sinulle tärkeä,
mutta me emme mene takaisin leikkikentälle,
koska pikkusiskosi on nälkäinen.
Jos keppi oli niin tärkeä, miksi
heitit sen maahan,
kun aloit keinua?
Pitäisikö tässä kaiken muun lisäksi olla vielä selvänäkijäkin?
Jos me varastoisimme kaikki kepit, jotka ovat sinulle tärkeitä,
isäsi joutuisi kahden vuoden päästä laajentamaan autotallia.
Taloyhtiö tuskin suostuisi siihen.
Ja jos minä olisin selvänäkijä,
meillä ravaisi ihmeellistä sakkia
eikä kukaan enää veisi sinua leikkipuistoon.
Seinällä on ristipistotyö; kehyksessä on kolme erillistä taulunpaikkaa, joihin teksti on jaettu:
Periaatteessa sinä voit vaihtaa äitiä,
jos minä heittäydyn
aivan mahdottomaksi.
Mutta minä en voi vaihtaa lapsia,
vaikka te olette
aivan mahdottomia.
Ei ole reilua.
jos minä heittäydyn
aivan mahdottomaksi.
Mutta minä en voi vaihtaa lapsia,
vaikka te olette
aivan mahdottomia.
Ei ole reilua.
Sängyllä on tyynyliina, johon on painettu tämä runo:
Minä en ostaisi sinulle leikkipyssyjä,
mutta sinun siviilipalvelusmies-
isäsi on eri mieltä.
Hänestä pyssyillä on leikittävä
lapsena eikä aikuisena.
Olemme päässeet kompromissiin.
Voimme ostaa sinulle sellaisia leikkipyssyjä,
jotka on ladattava yhden laukauksen jälkeen.
Konetuliaseet eivät siis tule kyseeseen.
Mutta jos sinusta siitä huolimatta tulee koulusurmaaja,
vieritän syyn isäsi niskoille.
Minä en ostaisi sinulle leikkipyssyjä,
mutta sinun siviilipalvelusmies-
isäsi on eri mieltä.
Hänestä pyssyillä on leikittävä
lapsena eikä aikuisena.
Olemme päässeet kompromissiin.
Voimme ostaa sinulle sellaisia leikkipyssyjä,
jotka on ladattava yhden laukauksen jälkeen.
Konetuliaseet eivät siis tule kyseeseen.
Mutta jos sinusta siitä huolimatta tulee koulusurmaaja,
vieritän syyn isäsi niskoille.
Ristipistotyön ja tyynyliinan tekstit voivat olla myös toisinpäin.
MAKUUHUONE
Makuuhuoneen runot kuunnellaan kuulokkeista nojatuolissa istuen. Tuoli on kauniisti laitetun parisängyn vieressä, ja sen toisella puolella pehmonallet on aseteltu katsomoksi. Runoja on mahdollisesti neljä (osa kirjoittamatta), ainakin nämä kaksi:
että sinä et heräisi kesken uniesi.
Koska me juomme kohtuullisesti,
sinun ja pikkusiskosikin pitäisi kohtuuden nimissä ymmärtää nukkua.
Et kai halua, että meille tulee avioero,
koska emme ikinä saa keskustella rauhassa?
Jos yöllä tulee jano, ajattele kaikkia Afrikan lapsia,
joille on tarjolla pelkkää bakteerien saastuttamaa kuravettä,
kun taas sinä et jaksaisi odottaa muutamaa tuntia aamuun saadaksesi
puhdasta suomalaista kraanavettä niin paljon kuin jaksat juoda.
Vessassa voit käydä, mutta siitä on suoriuduttava nopeasti,
ja muista osoittaa pippelillä suoraan veteen.
Et kai halua, että joudun pesemään vessan lattian
juuri kun isäsi aikoo sanoa minulle
jotakin kaunista?
***
kaikki nukkuu sata vuotta.
Ei semmoisia kirouksia ole
oikeasti olemassa.
Mutta jotkut asiat tuntuvat kirouksilta.
Esimerkiksi se, että jos en saa millään unta,
ja pyörin sängyssä hikisenä monta tuntia,
pikkusiskosi alkaa itkeä vasta sitten,
kun olen viimein nukahtanut.
Silloin olen varma, että
pikkusiskollasi on yliluonnollisia voimia,
ja hän on itsensä Beelsebubin tytär.
Se ei kuitenkaan
syntymätodistuksen mukaan
pidä paikkaansa.
VESSA
Tänä iltana me juomme isäsi kanssa
vähän viiniä,
joten olisi suotavaa,että sinä et heräisi kesken uniesi.
Koska me juomme kohtuullisesti,
sinun ja pikkusiskosikin pitäisi kohtuuden nimissä ymmärtää nukkua.
Et kai halua, että meille tulee avioero,
koska emme ikinä saa keskustella rauhassa?
Jos yöllä tulee jano, ajattele kaikkia Afrikan lapsia,
joille on tarjolla pelkkää bakteerien saastuttamaa kuravettä,
kun taas sinä et jaksaisi odottaa muutamaa tuntia aamuun saadaksesi
puhdasta suomalaista kraanavettä niin paljon kuin jaksat juoda.
Vessassa voit käydä, mutta siitä on suoriuduttava nopeasti,
ja muista osoittaa pippelillä suoraan veteen.
Et kai halua, että joudun pesemään vessan lattian
juuri kun isäsi aikoo sanoa minulle
jotakin kaunista?
***
Kirous tarkoittaa sitä, että
se noita taikoo niin, ettäkaikki nukkuu sata vuotta.
Ei semmoisia kirouksia ole
oikeasti olemassa.
Mutta jotkut asiat tuntuvat kirouksilta.
Esimerkiksi se, että jos en saa millään unta,
ja pyörin sängyssä hikisenä monta tuntia,
pikkusiskosi alkaa itkeä vasta sitten,
kun olen viimein nukahtanut.
Silloin olen varma, että
pikkusiskollasi on yliluonnollisia voimia,
ja hän on itsensä Beelsebubin tytär.
Se ei kuitenkaan
syntymätodistuksen mukaan
pidä paikkaansa.
VESSA
Vessan ovat vallanneet pikku-ukot; muovisotilaat ja pienet sankarihahmot yms. Niistä on rakennettu jonkinlainen tilanne. Hyllyllä on mahdollisesti seikkailukirjoja. Runo kuuluu kaiuttimista:
Olet jo täyttänyt kuusi
ja syksyllä menet eskariin
etkä edelleen halua pyyhkiä itse pyllyäsi.
Tajuatko, että se tekee minut hulluksi?
Jos et opi
joudumme menemään yhden tädin luo,
jonka mielestä se on äidin vika.
Et kai halua sitä?
Ja Seine ei muuten ole Euroopan pisin joki,
mutta en välittäisi keskustella maantieteestä
silloin kun sormeni ovat jonkun takapuolessa.
Olet jo täyttänyt kuusi
ja syksyllä menet eskariin
etkä edelleen halua pyyhkiä itse pyllyäsi.
Tajuatko, että se tekee minut hulluksi?
Jos et opi
joudumme menemään yhden tädin luo,
jonka mielestä se on äidin vika.
Et kai halua sitä?
Ja Seine ei muuten ole Euroopan pisin joki,
mutta en välittäisi keskustella maantieteestä
silloin kun sormeni ovat jonkun takapuolessa.
tiistai 28. toukokuuta 2013
Asunnontarjoajien yhteystietoja, saa täydentää.
- ARA-vuokra-asunnot / Stadin vuokra-asunnot:
Postiosoite
Stadin
asunnot
PL 2201
00099 Helsingin kaupunki
Faksi (09) 310 34187
- Hoas:
Hoasin
palvelukeskuksen aukioloaika ma-pe 9-16
Käyntiosoite:
Pohjoinen Rautatiekatu 29, Kamppi, Helsinki
Puhelinpalvelu 09
5499 00 (mpm/pvm), ma-pe klo 9-16, sähköposti
asiakaspalvelu@hoas.fi
- Forenom
Mäkelänkatu
58-60
00510 Helsinki
Aukioloajat:
Ma-pe
9.00 - 17.00
La 10.00 - 16.00
Su suljettu
Asiakaspalvelu
aukioloaikoina:
P.
020 198 3420
- VVO
Mannerheimintie
168a
00300 Helsinki
Postiosoite: PL 40, 00301 Helsinki
puh.
020 508 3400
faksi 020 508 3499
helsinki@vvo.fi
|
- Avara Oy
Retkeilijänkatu
11
pirjo.lahti@ovenia.fi;
mervi.iholin@ovenia.fi;mia.lopanus@ovenia.fi
p.
0201 230 250
- Paavo Nurmen säätiö
Kalliossa
ja Lauttasaaressa, vuokrauksesta vastaa ovenia, ks. yllä
- Sato
Mikonkatu
7,
Avoinna
ma-pe klo 8-20 ja la klo 10-16
faksi 0201 34
4353
Vuokra-asunnot
Puh.
0201 344 344
asiakaspalvelu@sato.fi
- Asuntosäätiö
Tuulikuja
2, Espoo
Puh:
09 809 3210
Fax:
09 8093 2189
Sähköposti:
myynti (at) asuntosaatio.fi, isannointi (at) asuntosaatio.fi
paivi.tulokas@asuntosaatio.fi;ulla.peltonen@asuntosaatio.fi;arja.paatelainen@asuntosaatio.fi
- Nuorisosäätiö
- Aiderix Oy
mauri.numminenkolumbus.fi
|
Pieni
Roobertinkatu 5 B 20, 00130 Helsinki
Gsm:
+358400 404064 , Fax: +3589 454 28216
11) Osuuspankin kiinteistövälityspalvelu, linkin takana yhteydenottolomake:
https://www.opkk.fi/opkk/opkk/opkk_portal/yhteydenotto?pid=ea78&contactType=OPKK_OMA&levelType=&serviceIdType=OPKK&contactPersonType=MUU&levelObjectId=
12) S-asunnot oy
paula.jahkonen@s-asunnot.fi p. 050 313 3707
eija.nevala@s-asunnot.fi p. 050 408 2700
Asuntotiedustelut, hakemusasiat Helsingissä: 010 837 5300
https://www.opkk.fi/opkk/opkk/opkk_portal/yhteydenotto?pid=ea78&contactType=OPKK_OMA&levelType=&serviceIdType=OPKK&contactPersonType=MUU&levelObjectId=
12) S-asunnot oy
paula.jahkonen@s-asunnot.fi p. 050 313 3707
eija.nevala@s-asunnot.fi p. 050 408 2700
Asuntotiedustelut, hakemusasiat Helsingissä: 010 837 5300
13) Apteekkien eläkekassa
Kalevankatu 13, p. 09 6126 270
outi.hukkanen@aekassa.fi
virpi.kannas@aekassa.fi
varpu.hyvonen@aekassa.fi
sirpa.moilanen@aekassa.fi
Asuntohakemuslomake:
http://www.aekassa.fi/uploads/lomakkeet/vuokra_hakemus.pdf
14) Ullanlinnan kiinteistöt
p. 050 523 8982
barbara.fagerstrom@ullanlinnankiinteistot.fi
juha.morsky@ullanlinnankiinteistot.fi p. 040 547 5633
15) HELSINGIN KAUPUNGIN TILAKESKUS
Kalevankatu 13, p. 09 6126 270
outi.hukkanen@aekassa.fi
virpi.kannas@aekassa.fi
varpu.hyvonen@aekassa.fi
sirpa.moilanen@aekassa.fi
Asuntohakemuslomake:
http://www.aekassa.fi/uploads/lomakkeet/vuokra_hakemus.pdf
14) Ullanlinnan kiinteistöt
p. 050 523 8982
barbara.fagerstrom@ullanlinnankiinteistot.fi
juha.morsky@ullanlinnankiinteistot.fi p. 040 547 5633
15) HELSINGIN KAUPUNGIN TILAKESKUS
Käyntiosoite: Sörnäistenkatu 1k
Postiosoite: PL 2213, 00099 Helsingin kaupunki
Puhelin: (09) 310 40301
Faksi: (09) 310 40380
Sähköposti: tilakeskus@hel.fi
SOITIN VAIHTEESEEN 10.6. JA ANTOIVAT TÄLLAISET NUMEROT, EN EHTINYT VIELÄ SOITTAA NÄIHIN MUT SOITAN 11. TAI 12.6.
vuokraneuvottelija (enemmän liiketilat)
kirsi salonen 040 336 0907
asunnoista vastaa
palasjoki ulla 09 310 40 378
liiketiloista vastaava
sari turunen 050 569 6158Pari Teoreettista Tekstiä
Bonnussektori, jos lukemisto kiinnostaa:
En ole ehtinyt kokonaan lukemaan vielä, mutta tässä siis yksi Aune Kallisen vinkkaama essee joka käsittelee representaation ja käsitteiden vaikutusta ihmisen maailma- ja luontosuhteeseen.
Karen Barad - Posthumanist Performativity: Toward an Understanding of
https://www.dropbox.com/sh/1ssfxibqjbco064/Tas6JHj0o2
Toinen on tietysti tämä:
Bruno La Tour - A Plea for Earthly Sciences
www.bruno-latour.fr/sites/default/files/102-BSA-GB_0.pdf
En ole ehtinyt kokonaan lukemaan vielä, mutta tässä siis yksi Aune Kallisen vinkkaama essee joka käsittelee representaation ja käsitteiden vaikutusta ihmisen maailma- ja luontosuhteeseen.
Karen Barad - Posthumanist Performativity: Toward an Understanding of
How Matter Comes to Matter
Toinen on tietysti tämä:
Bruno La Tour - A Plea for Earthly Sciences
www.bruno-latour.fr/sites/default/files/102-BSA-GB_0.pdf
Analyysi Tomas Saracenon näyttelystä Taidehallissa 5.10.2012
05/10/2012
Mllainen suhde Saracenon työssä oli hämähäkkeihin?
Miten se ilmeni?
(Kuka Saraceno, mikä näyttely? Yle uutisten artikkeli)
Yritän purkaa tehtävänantoa listaamalla erilaisia kysymyksiä, joiden kautta voisin avata työn suhdetta hämähäkkeihin.
Ensimmäinen kysymykseni on, näyttäytyivätkö hämähäkit työssä esiintyjinä/tekijöinä/teoksen tuottaneina toimijoina?
Teoksessa oli kaksi osaa. Valkoisessa huoneessa oli mustasta narusta solmujen avulla sidottu verkko, jonka tiesi olevan mahdollisimman tarkka kopio mustalesken verkosta, vain ihmisen rakentamana ja suuremmassa mittakaavassa. Verkon valmistamiseen vaadittu tutkimustyö, teknologia ja käsityö esiteltiin dokumentaatioineen huolellisesti muissa näyttelysaleissa.
Työprosessin dokumentaatiomateriaalin valossa tässä teoksessa hämähäkki näyttäytyi tutkivan ja tiedemiesmäisen kiinnostuksen kohteena. Eri hämähäkkien verkkojen erilaisia ominaisuuksia ja piirteitä erittelevässä tutkimussuunnitelmassa kerrottiin, että tutkimushypoteesina on, tekeekö hämähäkki painottomassa tilassa erilaisen verkon kuin normaalissa painovoimassa. Tarkoituksena oli siis lähettää hämähäkkejä avaruuteen astronauttien kanssa. Vaikka yritin tutkia asiaa minulle jäi alussa epäselväksi, oliko kyseinen musta nailonverkko siis painottomassa tilassa kudottu vai maanpinnan päällä. Ilmeisesti tämä kyseinen verkko oli maanpäällä kudottu ja kuvattu. Toteutuessaan astro-hämähäkki-tutkimus olisi seuraava askel. Tutkimussuunnitelmassa ja teoksen tekoprosessin dokumentaation yhteydessä kiinnostusta hämähäkkeihin perusteltiin yleisesti myös hyötynäkökulmalla: kyseinen tutkimus antaa uutta ja arvokasta tietoa hämähäkin hallitsemasta “teknologiasta”, joka hyödyttää paitsi taiteilijoita ja arkkitehteja, myös esimerkiksi biologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä sekä insinöörejä.
Hämähäkki näyttäytyi siis tutkimuksen kohteena, mutta samalla myös materiaalin tuottajana, tietynlaisena artistina. Ihmisen skaalan läpi suodatettuna toki, mutta kyse ei ollut mistään tulkinnasta, hämähäkinverkon impressiosta, vaan millintarkasta replikaatiosta. Vaikka teoksen kohderyhmänä, katsojina/kokijoina ovat selvästi ihmiset ja sen on ihmisen tekemä. teoksessa suunnataan huomiota hämähäkkiin ja sen työhön, verkkoon. Hämähäkki on toiminut suunnittelijana, designerinä ja ihmiset ovat toimineet teknisinä toteuttajina, rakentajina; käyttäneet työkaluja ja teknologiaa saattakseen sen omalle lajilleen paremmin hahmotettavaan muotoon.
Verkon mallinnos näyttäytyy laajemminkin mallinnoksena siitä, miten tila ja sen suhteet ovat meidän universumissamme järjestäytyneet. Esseessään Bruno Latour (Some experiments in Art and Politics, e-flux#23 3/2011) kirjoittaa Saracenon naruista ja solmuista rakentuvista tiloista tilan käsitteellistämisen näkökulmasta: hän kutsuu niitä kehollis-tilallisiksi, visuaalisiksi ja näkyviksi mallinnoksiksi verkostoa ja sfääriä yhdistävästä tilakäsityksestä. Hänelle Saracenon installaatiot ovat tilallista ja materiaalista filosofiaa.
Tässä kontekstissa hämähäkki näyttäytyy paitsi suunnittelijana, myös filosofina. Hämähäkille arkisessa, jokapäiväisessä verkonkutomisen toiminnossa näyttäytyy materiaalisena ihmiselle tässä ajassa taas uusi, modernismin ja postmodernismin tila- ja aikakäsityksen tuolle puolen kurottava käsitteellistys maailman rakenteesta. Bruno Latour käyttää tästä käsitteellistyksestä sanaa kompositio, jonka kirjaimellisesti voisi avata tarkoittavan olioiden, aineiden, prosessien ja suhteiden järjestämistä.
----
Hämähäkkiteoksen toinen osa oli musta huone, jossa oli eläviä hämähäkkejä kutomassa oikeita verkkojaan.
Puolet salista täyttivät alhaalta valaistut pleksikuutiot jossa taiteilijan työhuoneelta tuodut eri puolilta maailmaa peräisin olevat hämähäkit kutoivat verkkojaan. Toisessa päässä oli kaksi mittatilaustyönä valmistettua metallikepeistä ja siimasta ja valaisimista sekä vallihaudasta muodostuvaa installaatiota joiden tarkoitus oli olla tilana ja kehyksenä suomalaisten, varta vasten tilaan tuotujen hämähäkkien kutomistyölle.
Molemmat hämähäkkien esittelytavat vaikuttivat hyvin esityksillisiltä, hämähäkit näyttäytyivät niissä kuin lavasteissa/näyttämöllä jonne ne on tuotu tekemään kutomisperformanssiaan, luomaan uutta tilaa annetun, ihmisen rakentama kuution sisälle tai keskelle. Hämähäkit olivat esiintyjiä ihmis-taiteilijan asettaman kehyksen sisällä. Sattumalta saimme esittelykierroksen esityksen backstage-tapahtumiin näyttelyä pystyttämässä olleelta työntekijältä. Tältä saimme lisäselityksiä esimerkiksi kuutioiden sisällä näyttäytyvään draamaan: osa hämähäkeistä kieltämättä saatoi syödä toisiaan, mutta osa kuivuneista kuorista todellakin oli vain kuivuneita kuoria, sillä hämähäkki kasvaessaan luo nahkansa. Jotkut yksilöt olivat kuolleet nälkään kieltäytyessään syömästä mitään. Ja yhdessä kuutiossa ihmiselle äärimmäisen vaarallinen mustaleski oli yllättäen muninut muutaman munan, jonka seurauksena koko laatikko oli lähetetty eläintieteellisen museon pakastimeen tapettavaksi. Verkko jäi mutta mustalesken ihmiselle asettama vaara eliminoitiin.
Kuulimme myös, että metallikeppien keskelle verkkojaan kutovat suomalaiset hämähäkit karkasivat myös välillä kutomaan verkkojaan esimerkiksi näyttelytilan kattoon, lentäen ilmavirran mukana. Näyttelyvalvojat olivat huolissaan yksilöistä, jotka näyttivät yrittävän hukuttautua kutomistilaa ympäröivään vallihautaan.
Hyvä kysymys on, miten tämä hämähäkkien katseltavaksi asettaminen eroaa esimerkiksi tavasta, jolla katsomme eläimiä eläintarhassa: ja millä tavalla katsomme niitä siellä?
Tiistai 9.10.2012 - Merihaka
Suhde luontoon esityksessä - workshop
Tiistai 09102012
Merihaka
Miten liityit ympäristöön ja sen toimijoihin päivän aikana (keskittyen ei-inhimillisiin toimijoihin)?
Ympäristö tänään oli minulle tuttua. Moniin paikkoihin liittyy jo valmiiksi kerroksittain kokemuksia ja muistoja. Teatterikorkeakoulun ovesta astuin automaattisesti kohti rantaa ja Merihakaa, sillä siellä tiesin olevan mielenkiintoisimmat paikat. Urbaanissa ympäristössä ei-inhimilliset toimijat olivat enemmän puutarhamaiseti aseteltuja ja istutettuja kuin Kivikossa. Valitsemani toiminnan paikka, istutetut pensaat parkkihallin katolle vievien portaiden välitasanteella olivat konkreettisesti että symbolisesti betonin kehystämät.
Sade kasteli minut ja tuuli kylmäsi sormiani. Yritin useaan otteeseen suojautua ei-inhimillisiltä toimijoilta, ne tuntuivat epämukavilta. Parkkihallin katolla kasvavan pensaan kanssa koetin tullla kaveriksi. Alhaalta katsottuna se on osa arkkitehtonista sommitelmaa mutta kun menee sen sekaan seisomaan voi nähdä miten mahtavan maiseman se näkisi, jos näkisi. Tämä lienee jotakin jota arkkitehti ei ole ajatellut. Minun ja pensaan välinen salaisuus. Koetin siis olla pensaan kanssa kuten olisin toisen toimijan kanssa. Lähdin siitä, että olisin tässä ystävän kanssa, kenties jonkun ihmisen kanssa - ja miten tämä pensaankanssaolemiseni nyt eroaa siitä. Yritin mahdollisimman avoimesti avata sitä pensaalle, eli itselleni, tietysti. Yritin olla kokematta että olen yksin. Yritin kokea olevani yhdessä. Kokeilin, voisinko jotenkin pitää puustaa kiinni ja olla sen kanssa siten läheinen, ihmisistäkin on hyvä ja mukava pitää kiinni. Yritin olla rehellinen ja puhua auki sen epävarmuuden jota koin puun kanssa ollessani; senkin että tiedän ettei se ymmärrä puhettani ja että puhu silti. Olin myös pitkiä aikoja hiljaa. Aika paljon siitä, että tunteeko itsensä yksinäiseksi riippuu myös itsestä, ei seurasta.
En kuvittele puun vastaavaan, mutta se siinä onkin mielenkiintoista ja ihanaa. Se ei vastaa, ei vaadi, ei kysy, ei oleta. Sitä ei liiemmälti kiinnosta tulenko sen luokse vai en, mutta ei se siitä vaivaannukaan. Saan, tietyllä tavalla, tehdä mitä vain haluan. Oman moraalini rajoissa: minulla on valtaa puuhun, voin vaikkapa katkaista sen varren. Mutta en tee sitä. Ehkä puhun. Mutta en tee mitään. Siinä on suurin vallankäyttöni. Olla tekemättä mitään.
Halusin myös antaa meren tehdä minulle jotain. Menin seisomaan kuraisilla saappailla rantaan ja laitoin sormeni veteen ajatellen,että meri huuhtoisi kuran pois. Mutta vesi oli hyvin kylmää, ei tuntunut hyvältä tai järkevältä olla siinä pitkää aikaa. Saappaiden puhdistamisessa ei palellut. En kyllä ajatellut että haluaisin käyttää merta työvoimana, niinkuin kengänkiillotusta. Enemmänkin ajattelin että mitä jos antaisin merelle valtaa itseni yli. Tekisin jonkin rituaalin jossa se voisi auttaa minua. Tunnustaisin sen vallan minuun, sen erityislaadun. Tarvitsen vettä puhdistuakseni. Kiitos siitä, vesi,meri. Toisin kuin yksittäinen pensas, meri on jotain sellaista johon minulla ei ole valtaa. Isoa määrää vettä voi ohjailla vain hyvin isolla koneistolla, padoilla tai no, valtavalla laivalla voi kellua päällä. Mutta sekin häviää jos siihen tulee reikä. Olemme veden armoilla ja vettä sisältä. Sade tunkeutuu jokaiseen soppeen, sitä ei voi paeta paitsi olemalla menemättä ulos. Mahdollista joissakin olosuhteissa mutta toistaiseksi yhteiskunnassamme emme elä esimerkiksi kaupungit pleksikuplien sisällä. Sää on ei-inhimillinen toimija jonka armoilla olemme väistämättä. Sille emme voi mitään.
VALTA
Otteita työpäiväkirjasta
Laitan tänne talteen ja samalla jakoon muistiinpanoja työpäiväkirjastani. Postaan myös pari noista Tuija Kokkosen kurssilla silloin kirjoittamastani tekstiä, koska lupasin Katrille. Ja aloitan tänään viikon harjoitteen (harjoite 1 joka tehtiin katrin kaa) seuraavaksi.
----
28/ 5 /2013
Heikot signaalit tarvitsevat vahvistusta,
HARJOITE 0.0.
Havaintopäiväkirja
Suuntaa (keskittyneesti 1-30min) huomiota ei-inhimilliseen toimijaan ja dokumentoi havaintosi. 1 kpl / päivä.
22/ 5 / 2013
Sammalessa asuvat hämähäkit alkoivat tehdä jäätä pitkin seittiä studionäyttämön kattotrusseihin alle tunnissa!
15 / 5 / 2013
Dokkari älykkäistä kasveista.
Käyttäytyykö kasvit eläinten tavoin?
Miten hankkii ravintoa, miten suhtautuu tunkeilijoihin ja uhkiin?
Kasvien kemiallista viestintää - onko kasveilla kieltä?
Kaunokki eli partasuhtiohdake käy kemiallista sotaa juuriensa kautta.
Miten voi sisäistää tietoa ilman hermojärjestelmää?
Jos kasvin korvat tukitaan eli jos ei aisti että on erittänyt jotain kemikaalia niin erittää vaan lisää.
MIKÄ ON LUONNOLLISTA?
Se, mikä on ihminen ja mikä on eläin määrittää miten lähdemme rakentamaan sosiaalista ja taloudellista todellisuutta
Nalle Wahlroosin talouspoliittiset näkemykset
Ruohon haju on ruohon kemiallinen hätäviesti että sitä syödään.
LISTA ASUNNOISTA
Katri laittaa blogiin, jotta voidaan meilata heille jne.
RAJAUS:
kasvit, pieneliöt?
sää? (= asunnon mikroilmasto? asunnon ulkopuolinen ilmasto?)
---
TIEDON HANKINTA
TYÖTAVAT:
Retket keinoluontoihin:
Kasvitieteelliset puutarhat (Kaisaniemi, Talvipuutarha, Arboretum)
Kukkakaupat
Villipuutarha
Oman kodin luonnon tarkkailu
(=ei - inhimilliset eliöt)
Representaation tarkkailu
Havaintoharjoitteet & demot
Elämyksellisyys
-----
Sydämensyke, elämän rytmit
--
HARJOITE:
KOTILUONTO / METSÄLUONTO
1. Etsi ei-inhimillinen toimija ja havainnoi sitä. (Kirjoittamalla / piirtämällä / kuvaamalla).
2. Kehitä sen kanssa toiminto.
3. Etsi siitä tietoa.
4. Tee sen kanssa tai sille esitys / teos.
5. Kehitä harjoite, jota voi toistaa arjessasi sen kanssa.
---
MILLA LAITA TUIJAN KURSSIN TEKSTEJÄ BLOGIIN.
---
Luontosuhteeni.
En tiedä vielä tai enää miten metsässä ollaan.
---
TILAN KONSEPTIEHDOTUS:
Tilan suhteiden aukikirjoitus.
Dramaturgiallisesti jokainen päähenkilönä, moniäänisyys konkreettisena kokemuksena. (Mahdotonta mutta mielenkiintoista).
Kaikki mahdolliset ekologiat kuorona.
Yrityksiä & kokeiluja.
(2 viikkoa)
08 / 05 /2013
- Ei tieteellisen datan taakse piiloon
- Hento apokalyptisyys
- Hiirten tappaminen
- Sokeritoukat
- kärpäset biojäteastiassa
Arkikokemuksessa kasvit on ihmisen statisteja.
-ei sisustettuna ihmiskodiksi, mitä kasvit tarvitsevat elääkseen
- ei-inhimillinen muuttaa sisään
- katri ja milla fasilitoijina
-
29 / 12 / 2012
Mikään ei ole vain sitä mitä se näyttää.Tämä kahvila oulussa, siellä istuvat ihmiset; työntekijät ja asiakkaat, miehet ja naiset ja suomalaiset ja saksalaiset ja ihmisapinat, lapset ja aikuiset ja onnelliset ja epävarmat sekä materiaalit esineet ja ei-inhimilliset olennot (mikrobit, edesmenneet eläimet jäätelössä ja piirakoissa ja piirakan päällä juuristaan irtileikatut mutta yhä elävät rucolat, säilötyt artisokansydämet ja elämäänvalmistautuvalla energialla pakatut pinjansiemenet salaattivitriinissä). Nämä kaikki ovat paitsi sitä mitä ne ovat, materiaalisesti rakenteeltaan, myös kulttuuriseen merkityverkkoon sidottuja, poliitiikkaa, sosiologiaa. Monen eri paikan välisiä suhteita, monen eri kontekstin ilmentymiä. Jokaisesta yksityiskohdasta;ihmisestä, ei-ihmisestä, räjähtää aukikirjoitettuna määrätön määrä informaatiota. Aivan kuin mitä näkisi, kuulisi, aistisi, tuntisi, havaitsisi, jos jokainen asia ja henkilö täällä olisi päähenkilö, saisi samanlaisen kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen pyrkivän puheenvuoron, kestoltaan määrittelemättömän, äärettömän tai jaksollisen tai rajallisen tai hetkellisen. Jos tila ja aika tiivistyisi, siis ne kaikki toisistaan ajassa ja tilassakin kaukana olevat tapahtumat asetettaisiinkin tähän ja muutamiin sitä seuraaviin ja edeltäviin hetkiin tähän paikkaan, sanotaan, tähän kahvilaan, noin viiteenkymmeneen neliöön, tai siihen yhteen neliöön mitä vaikkapa tämän suhdeverkoston tämän paikan kiintopisteenä ollut henkilö tässä tila-ajassa vie. Tai vaikkapa tehdä näkyväksi se levinneisyys ja laaja-alaisuus joka on kaikilla pinnoilla asuvissa mikrobeissa. Maalata ne näkyväksi, paitsi materiaaleihin myös ihmisiin. Tai vain kirjoittaa.
Valokuvata, kehystää.
Tai vain kerrottu tila.
AIKA - TILA - TIIVISTYMÄ
ZOOMAAMINEN
AUKIKIRJOITTAMINEN
TEHDÄ NÄKYVÄKSI
Farmi. Viljellä, hoitaa, kasvattaa, huomioida erilaisia henkilöitä.
s
Tiistai 2.10.2012 - Kivikon metsä
Tehtävä 3, Suhde luontoon esityksessä - workshop
Kirjoita, miten liityit päivän aikana paikkaan ja sen ei-inhimillisiin toimijoihin
Tiistai 2.10.2012
Kivikon metsä
Tunnen itseni ulkopuoliseksi. Miten minulla olisi oikeus tai tila olla täällä, tarkemmin ajatellen. Minulla ei ole mitään roolia, tämä läsnäolemiseni tässä virkistysmetsässä ei täytä mitään ekologista lokeroa. Olen täällä turhanpäiten.
Millä tavalla tähän kaikkeen voisi edes osallistua?
Olen paikassa ja mukana sen prosesseissa vaikken tekisi mitään. Vaikka vain seisoisin paikallani kenkäni maahan painautuneena hengittäen ilmaa ulos ja sisään ja huokuen lämpöä ja ihmiseläimen hajua, osallistun silti paikan prosesseihin, vaikkakin hetkellisesti, otan silti sen tietyn tilan, en voi sulautua tai kadota.
Tehtäväksi annettiin ensin havainnoida,sitten ottaa suhde tai tehdä yhteistyötä.
Minulle tämänkaltainen tehtävä muuttuu kai väistämättä vilpittömän liikuttavaksi, humoristiseksikin. Kokemukseni luonnosta vieraantumisesta ja samanaikainen kaipaukseni siihen on kuin valkoisen miehen taakka, paitsin vain ihmisen rasismia muita toimijoita kohtaan. Olen osa luontoa ja samanlaisista palasista kuin nämä muutkin mutta jotenkin kaikki ihmiselle luontainen näyttäytyi minulle tänään liikuttavana,säälittävänä, huvittavana. Sain aikaiseksi vain koomisia kommentteja, väistämättä, kun yritän olla jotain muuta kuin ihminen, kun yritän ymmärtää tai sulautua. Eikä siihen pysty.
Istun rotkoon ja tarkkailen ja kirjoitan, muina ihmisinä. Mikrotason voi nähdä ja sitä näkee sitä tarkemmin mitä kauemmin istuu, makrotasoa voi koettaa ymmärtää, nähdä asioiden taakse. Luontokatseeni on miinoja täynnä: liika romantisointi ja estetisointi, personifikaatio, hyväksikäyttö erilaisilla asteilla. Mikään tapa katsoa tai kirjoittaa ei ole tasavertainen, sopiva, kunnioittava. Mitä tämä on tämä joka näyttäytyy edessäni? Haluan nähdä sen taakse, haluan nähdä miten ja miksi. Luontosuhteeni on luonnontieteen läpikyllästämä, enkä edes havaitse kaikkia näitä faktoja. Aistin vain mitä pitäisi tietää.
Yritän silti karistaa ihmisyyttä. Yritän ymmärtää en katsomalla vaan kokemalla, olemalla koko keholla, niillä keinoilla ja tavoilla jotka ovat toimineet muissakin paikoissa.
Yritän ymmärtää hidasta aikaa. Yritän olla hidas. Yritän valua kiveä alas, seinää alas mahdollisimman hitaasti, reunaa pitkin hioen, jotta kokisin ja näkisin ja tuntisin kaikki rosot ja limat, voisin aavistaa miten olla sitä vettä jota olen joka valuisi vähä kerrallaan sykäyksittäin kiveä alas. Ei nyt ihan geologista aikaa mutta astetta hitaampaa kuin se missä tempossa yleensä ihmisenä pyörin.
Tietenkään en, kun pitäisi esittää, uskalla olla juuri niin hidas kuin pitäisi. Oikeastaan tässä pitäisi olla päivä. Tai pari. Tai miten pitkään vedellä nyt kestää. Ja kuinka sitä voisi ymmärtääkään. En minä koeta valuvaa vettä personifiodia. Yritän olla se, tai ottaa jonkin sen ominaisuuden. Koettaa keholla ymmärtää jotakin hitaampaa, tällä ihmisen keholla ja aisteilla jotka ovat ihmisenä olemiseen sidottuja. Mutta juurikin jokin tällainen ymmärtämisen kokemus, tunnekokemus, tai oikeastaan sen puute on osaltaan ihmisen luontosuhteen kriisin taustalla. Me emme enää hahmota miten hetkellisiä olemme.
(Kuinka tämäkin inspiraatio eroaa siitä miten luontoa hyödynnetään taiteen kuvastossa?)
Yritän tehdä hiuksistani verkkoa hämähäkin kanssa. Säälittävää, tuottamani säie on haurasta, lyhyttä, katkeilevaa enkä oikein osaa nakkisormiskaalassani sitä sitoa, varsinkin jos koetan olla selälläni kuten hämiskin, ylösalaisin roikkuen.
Tämähän oli ajatusvirhe myös, oikeasti minun pitäisi suhteuttaa köyden paksuus omaan mittakaavaani, ranteenpaksuista narua ja jaloillani roikkuen. No vaikeaa sekin, se ei ole ihmisen erityistaito vaan hämähäkin. Eikä hämähäkki ole topattu vaatteilla ja pidä jaloissaan korkokenkäkumppareita.
Eivät minun yritykseni vuorovaikutukseen tänään olleet kummoisia. Yritykseni olla suhteessa ei-inhimillisiin toimijoihin paljasti enemmänkin problemaattisuuden tässä yrityksessä, ongelmat kaikissa niissä mahdollisissa suhteissa jotka keksin:
Helpointa on vastustaa taiteen historiasta ensimmäisenä itselleni nousevaa romantisoivaa katsetta: en halua olla vaeltaja sumuisen meren yllä, katsella ihaillen edessä avautuvaa romanttista, kuohuvaa maisemaa jonka tehtävä on heijastaa mielentilaani, toimia metaforana inhimilliselle kokemukselle, tapahtuman näyttämönä symbolisella tasolla, pelkkänä esteettisenä kuvana, ei edes Toisena vaan itsen heijastuksena kuten kaikki ihmiset ovat peilejä narsistille.
Mutta harjoitteen kautta asioiden ymmärtäminen kehossa, olemisessa, ei sekään tunnu suoralta kädeltä oikealta. Voin yrittää olla sieni tai hämähäkki tai vettä erilaisten osaamieni tekniikoiden valossa. Mutta en voi inhimillistää ei-inhimillistä enkä inhimillisenä oliona muuttua muuksi. Kannan itsessäni asenteita ja koko kulttuurimme painolastia jonka suodattamana näen maailman itseni kautta, vaikka tiedostaisinkin ettei se ole niin. Viimeistään käsitykseni itsestäni yksilönä, joka on tähän ihmisen kehoon ja ihmisen aisteihin sidottu erottaa minut toisista lajeista (ja jopa muista saman lajin yksilöistä). Yritys tavoittaa jonkinlainen toveruuden tai sulautumisen kokemus tuntuu falskilta.
Huomaan kallistuvani kohti tiedon kautta tulevaa ymmärtämistä. Vaikka kehollinen, eläytyvä kokeminen olisi itselleni tärkeää tietyn sysäyksen saamiseksi, ilman tarkkaa tietoa ei-inhimillisten toimijoiden prosesseista turvautuu eläytymisessään ja suhteen ottamisessaan omiin stereotypioihinsa, ei todellisuudessa astu itsensä ulkopuolelle. Ja olisiko tämän havainnon pohjauduttava omaan tarkkailuun vai tarkkaan tieteellisen tietoon? Varmastikin molempiin, sillä pelkkä tieteellinen tieto on vain yleistettävää faktaa, jolla tavalla ei-inhimillistä luontoa tarkkaillaan muutenkin jatkuvasti (ja vaikka se se vasta mielenkiintoista onkin), kenties esityksen ja taiteen erityinen etu välineenä ja oman yksilöllisen yritykseni erityinen piirre on yritys suhteessa olemiseen tai edes tämän suhteen tiedostamiseen yksilötasolla, tässä ajassa, tässä paikassa, tässä tunteessa. Ei-etäännytettynä jonkin linssin läpi vaan samalla avoimuudella kuin koetan lähestyä toista ihmistäkin.
maanantai 20. toukokuuta 2013
viisi viimeistä
23
En aio vastata sinulle,
kun puhut noin vinkuvaan sävyyn.En aio vastata sinulle,
Sano asiasi uudelleen rauhallisesti ja normaalilla äänellä.
Voit pitää tätä pitkässä juoksussa tärkeänä opetuksena,
sillä naiset eivät halua vinkuvia miehiä.
24
Sinun ruokailunopeutesi on lähes poikkeuksetta väärä.
Miten yhden leivän syöminen voi
kestää 17 minuuttia?
Viime kerralla kun pappa vei meidät syömään
söit pihviaterian neljässä minuutissa ja aloit vinkua että sinulla on tylsää.
Kun pappa seuraavan kerran vie meidät syömään
ajattele että on aamu
ja meidän on ehdittävä kouluun.
Ehkä sitten osaat syödä
kuin ihmiset
tilanteeseen nähden oikealla
nopeudella.
25
Tunnustan, että poltin äsken yhden tupakan.
Pidetään se salaisuutena, eikö?
Ja tehdäänpä saman tien selväksi,
että tupakointi on erittäin epäterveellistä
ja jos oikein huonosti käy,
siihen kuolee.
Mutta ymmärräthän sinä,
että jos sinä ja pikkusiskosi
jatkuvasti meuhkaatte tuolla tavalla,
hermoni eivät kestä,
ja joudun niitä lepuuttaakseni tupakoimaan
henkeni uhalla.
26
Kun pappa tulee,
kädet ojossa iloisena
ja halaat.
Me voimme halata joka päivä
mutta papalla ei ole paljon halailumahdollisuuksia
ja hän on jo vanha mies.
Et kai halua, että jätät halaamatta,
27
Oli se vaan hieno synttärikakku.
Sinun mielestäsi se oli varmasti hienompi kuin äidin tekemä avaruuskakku.
Mutta et ehkä tiedä sellaista sanontaa, että
moni kakku päältä kaunis.
Jos ollaan aivan rehellisiä, niin eihän se aarrearkkukakku
kovin hyvältä maistunut.
Pohja ainakin oli aivan kuiva.
Sitä paitsi niillä on au pair.
20
Periaatteessa sinä voit vaihtaa äitiä,
jos minä heittäydynaivan mahdottomaksi.
Mutta minä en voi vaihtaa lapsia,
vaikka te olette
aivan mahdottomia.
Ei ole reilua.
21
Minä en ostaisi sinulle leikkipyssyjä,
mutta sinun siviilipalvelusmies-isäsi on eri mieltä.
Hänestä pyssyillä on leikittävä
lapsena eikä aikuisena.
Olemme päässeet kompromissiin.
Voimme ostaa sinulle sellaisia leikkipyssyjä,
jotka on ladattava yhden laukauksen jälkeen.
Konetuliaseet eivät siis tule
kyseeseen.
Mutta jos sinusta siitä huolimatta tulee koulusurmaaja,
vieritän syyn isäsi niskoille.
22
Olet jo täyttänyt kuusi
etkä edelleen halua pyyhkiä itse pyllyäsi.
Tajuatko, että se tekee minut hulluksi?
Jos et opi
joudumme menemään yhden tädin luo,
jonka mielestä se on äidin vika.
Et kai halua sitä?
Ja Seine ei muuten ole Euroopan pisin joki,
mutta en välittäisi keskustella maantieteestä
silloin kun sormeni ovat jonkun takapuolessa.
17
Laskujeni mukaan
olemme laskeneetLaskujeni mukaan
vesiliukumäestä nyt kymmenen kertaa.
Se on mukava, pyöreä tasaluku,
ja aivan varmasti enemmän
kuin kukaan tässä maailmassa voisi minulta vaatia.
Jos kertoisin siitä vaikkapa
Raisa Cacciatorelle,
hän olisi varmasti positiivisesti
yllättynyt,ja pitäisi sinua kiittämättömänä kakarana,
kun edes kymmenen kertaa
ei ole sinulle tarpeeksi.
18
Raisa Cacciatore on
sellainen vaaleatukkainen täti
joka on huolissaan kaikista maailman lapsista.
Tai ainakin suomalaisista.
En tiedä, miksi hänellä on
sellainen nimi,
josta sinulle tulee mieleen kakka.
Mutta varmasti hän
ymmärtää senkin,
eikä ole meille vihainen.
19
Sovitaanko, ettet enää
koske rintoihini.
Olet siihen jo liian vanha.
Mutta kun olet tarpeeksi vanha
saat koskea rintoihin mielin määrin
ja vielä paljon parempiin
pystyihin ja kiinteisiin ilotisseihin,
ei tällaisiin läiskyviin ritsoihin.
Ainakin toivon niin. Tai muuten
jäät pian pyörimään nurkkiin iäksi.
13
Kirous tarkoittaa sitä, että
se noita taikoo niin, että
kaikki nukkuu sata vuotta.
Ei semmoisia kirouksia ole
oikeasti olemassa.
Mutta jotkut asiat tuntuvat kirouksilta.
Esimerkiksi se, että jos en saa millään unta,
ja pyörin sängyssä hikisenä monta tuntia,
pikkusiskosi alkaa itkeä vasta sitten,
kun olen viimein nukahtanut.
Silloin olen varma, että
pikkusiskollasi on yliluonnollisia voimia,
ja hän on itsensä Beelsebubin tytär.
Se ei kuitenkaan
syntymätodistuksen mukaan
pidä paikkaansa.
Beelsebub on iso paholainen
joka johtaa pieniä paholaisia.
Vähän niin kuin päiväkodissa on tätejä,
joita johtaa isompi täti.
Hän ei varsinaisesti ole isompi,
mutta hän saa isompaa palkkaa,
ja hänellä on isompi koulutus,
eli hän on ikään kuin henkisesti isompi
kuin muut tädit.
Mutta tätä ei ehkä kannata
ottaa siellä esille.
En missään tapauksessa olisi
halunnut karjua.
Näkisitpä äidin töissä, siellä
äiti ei ikinä karju.
Mutta lupaan satavarmasti,
että jos joku työpaikalla sylkee äidin naamalle,
niin kuin sinä teit,
karjun niin
että se kuuluu
päiväkotiin asti.
Kirous tarkoittaa sitä, että
se noita taikoo niin, että
kaikki nukkuu sata vuotta.
Ei semmoisia kirouksia ole
oikeasti olemassa.
Mutta jotkut asiat tuntuvat kirouksilta.
Esimerkiksi se, että jos en saa millään unta,
ja pyörin sängyssä hikisenä monta tuntia,
pikkusiskosi alkaa itkeä vasta sitten,
kun olen viimein nukahtanut.
Silloin olen varma, että
pikkusiskollasi on yliluonnollisia voimia,
ja hän on itsensä Beelsebubin tytär.
Se ei kuitenkaan
syntymätodistuksen mukaan
pidä paikkaansa.
14
Beelsebub on iso paholainen
joka johtaa pieniä paholaisia.
Vähän niin kuin päiväkodissa on tätejä,
joita johtaa isompi täti.
Hän ei varsinaisesti ole isompi,
mutta hän saa isompaa palkkaa,
ja hänellä on isompi koulutus,
eli hän on ikään kuin henkisesti isompi
kuin muut tädit.
Mutta tätä ei ehkä kannata
ottaa siellä esille.
15
Jos nyt vähän karjuin
se oli aivan sinun omaa syytäsi.Jos nyt vähän karjuin
En missään tapauksessa olisi
halunnut karjua.
Näkisitpä äidin töissä, siellä
äiti ei ikinä karju.
Mutta lupaan satavarmasti,
että jos joku työpaikalla sylkee äidin naamalle,
niin kuin sinä teit,
karjun niin
että se kuuluu
päiväkotiin asti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)