Suvi vinkkasi eilen merietanoista. Kirjottelen oppimispäiväkirjoja ja tuli mieleen Dramaturgia II- kurssilla tekemäni Heiner Müller -lähtöinen demo, jossa katsojat vaelsivat ensin pienenä tiiviinä joukkona ja tulivat sitten ikkunalasin luo, jonka toisella puolella olin suu lasiin kiinni imeytyneenä öristen ja tekstipätkiä lasin eri kohdissa. Siinä oli jotain mikä tuntu omalta, ruumis ja groteskin paljaus. Tää ei ole mulle kasviostokamaa, mutta ehkä myöhempien aikojen kamaa voisi olla, jonkinlaisen ihmisakvaarion tekeminen, jossa voisi lainata nilviäisiltä, etanoilta, kampamaneeteilta, kaikenlaisilta näkymättömissä ihmeellisiltä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaakiduskotilot
Tekstimuotona ja työtapana manifesti kiinnostaa mua myös.
VastaaPoistaJa toisaalta jos Kasvioston punainen lanka on pyrkimys dialogiin, pyrkimys ymmärtämään ja olemaan rinnan, joku tämmöinenkin on ajatuksenaihio siinä mielessä, että tämä olisi jokin yritys kommunikoida esim. kalan kanssa. jos meillä olisi siellä akvaario. voisi olla yksi kalanaolemiskokeilu. mennä sinne itse vierekkäin.
VastaaPoistaHmm. ehkä totta, menee liian kauas, meneekö, en osaa sanoa nyt, myöhemmin kulkenee ajatus paremmin
Mutta pidän ihmisakvaarioajatuksesta muutoin joka tapauksesa
Manifesti on mielenkiintoinen muoto. Mielenkiintoista on myös, että jos ajatellaan että yleisesti ottaen kuten sanakirjakin sanoo
VastaaPoista"Definition of MANIFEST
1
: readily perceived by the senses and especially by the sense of sight
2
: easily understood or recognized by the mind : obvious
— man·i·fest·ly adverb"
-- millainen olisi epäselvä manifesti, ei-ilmeinen manifesti, hento manifesti, miten manifesti äänellistyisi , kehollistuisi