Törmäsin valokuviin tästä ilmiöstä, että linnut kuolevat syötyään muovia merestä.
Kuvia ruumiista google-haussa sanalla "birds dying of plastic"
http://www.google.com/search?q=birds+dying+of+plastic&hl=en&safe=off&client=safari&rls=en&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=LjIzUfCmIYmR4ASegoFw&ved=0CAoQ_AUoAQ&biw=1376&bih=780
Tämä on järkyttävää itsessään, eikä tarkoitukseni ole juututtaa aamukahvia kenenkään kurkkuun. Mietin sitä, että kun analysoi keinoa ja pohtii jotain välinettä joka itselläni on nimenomaan usein nonverbaali, ei vain sana, vaan kuva tai materiaali tai tapahtuma, niin jotain tuossa kuvassa muoviin kuolleesta linnusta tai linnuista istumassa keskellä roskia konkretisoi kuvaan niin konkreettisesti sen, mitä konfliktia ja tuhoa epäonnistunut rinnakkain oleminen samassa tilassa ja ajassa voi tehdä. Miten joku väkivaltaisesti voi vallata toisen tilan, ei vain ulkopuolen elintilan, sillä sisä- ja ulkopuolta ei oikeastaan ole, kaikki on virtaava vuorovaikutusta, vaan miten joku voi väkivaltaisesti vallata myös toisen sisätilan! Mihin se johtaa, miltä se näyttää....
Yksi Kasvioston ajatus siis minulla oli hakea ja pohtia sitä muotoa, miten eri eliöt ja prosessit voisivat olla samassa tilassa ja ajassa rinnakkain toistensa kanssa. Tietynlainen ei vain monikultuurisen vaan myös monilajisen demokraattisen yhteisön utopian etsintä.
Tutkimus-yritys etsiä monilajista demokraattista olemista samassa tilassa ja ajassa.
Tällä kertaa rajauksella, että olemme jossakin ihmisen pitkälle muokkaamassa ympäristössä ja elämme siis ihmisinä, koetamme ihmisinä rakentaa sitä olemista mahdollisimman rinnakkaiseksi ja tasa-arvoiseksi, huomioiden itsemme ja Toiset, tutkien mitä tämä huomiointi voisikaan kehon ja olemisen ja elämisen tasolla tarkoittaa. Ja minkälaisia keinoja voisimme mahdollisesti käyttää. Mitä esim. taiteen praktiikasta voisi löytyä annettavaa. Ilman oletusta että välttämättä saisimme lopullista vastausta (tai moninaisuuden tapauksesa olisi kai sanottava monikossa vastauksia), tai valmista.
Rajauksena olisi myös tämä runous, eli yksi sisältö olisivat nämä runot ja että millä kaikilla tavoin ne voidaan julkaista, siis minkälainen sisältö, impulssi, score ne voivat olla, miten materialisoitua ja voiko niitä koettaa käyttää dialogin välineinä (dialogia voi olla sille ei-inhimilliselle Toiselle ja myös inhimilliselle Toiselle elikkäs jos meitä on siellä asunnossa esim. kaksi ihmistä ja sitten yleisöä tietysti käymässä).
Eli runot ovat sisältö.
Ja pyrkimys tasa-arvoiseen dialogiin muoto.
Muoto on tietysti myös sisältöä ja toisinpäin. Mutta ehkä tämä auttaisi ainakin minua hahmottamaan.
Tästä ajatus installaatiosta/ihmiseläin- ja kasvikokeesta, joka menisi installaation ja esityksen ja tietysti elämän!eli todellisuuden välimaastoon. Alussa olisi se meidän sisäänmuutto ja sitten yhteiselon harjoittelu. Ja periaatteessa läpinäkyvän prosessin /yrityksen esittely ja dokumentointi. Hyvin pieniäkin asioita ja harjoitteita.
(Ajattelen nyt juuri paljon harjoite-käsitteen kautta, liittyy siihen kun kirjoitan lopputyötäni jossa aihe valtaa sisä- ja ulkotilojani :) ).
Koettaa kuunnella lempimusiikkiaan yhdessä jäkälän kanssa. Katsoa telkkarista tekemäämme ei-spesististä luontodokumenttia. Lukea runoja jukka-palmulle. Yrittää piirtää yhdessä puun kanssa. Keittää kahvinkeittimellä kahvia itselle ja toisella maitoa kissalle. (Tai ehkä rajaamme vain kasveihin ja muihin ei-nisäkäseliöihin, esim. banaanikärpästen ja homeiden ja jäkälien kaa vois koettaa elää).
Lisäksi runona voisi käyttää vaikka mitä. Juurikin wikipedia sitaatteja, tai jos esimerkiksi tuo lintu-asia olisi yksi mistä haluaisi puhua niin siitä esimerkiksi joku tutkimus tai lehtiartikkeli (nyt vain esimerkkinä, ja oikeastaan se asia on se, että yhden löytämäni 6 vuotta vanhan National Geographyn artikkelin mukaan 40 prossaa valtameren pinnasta olisi päällystetty muovisilla roskalautoilla. aika hurja luku, pitäisi tarkistaa onko totta, ja että onko kuudessa vuodessa tapahtunut muutosta. mutta että, muovia ei juurikaan kierrätetä, ja mitä siitä konkreettisesti seuraa, mikä on se kuva, mikä on se tila, mikä on se tilanne, ja miten sen saisi jotenkin vain faktuaalisestikin esille ilman saarnaavuutta, kaikkihan sen tietävät, miten sen saisi esille niin että siitä pääsisi askeleen eteenpäin jollakin keinolla siitä asian käsittelystä?)
Lisäksi runona voisi käyttää vaikka mitä. Juurikin wikipedia sitaatteja, tai jos esimerkiksi tuo lintu-asia olisi yksi mistä haluaisi puhua niin siitä esimerkiksi joku tutkimus tai lehtiartikkeli (nyt vain esimerkkinä, ja oikeastaan se asia on se, että yhden löytämäni 6 vuotta vanhan National Geographyn artikkelin mukaan 40 prossaa valtameren pinnasta olisi päällystetty muovisilla roskalautoilla. aika hurja luku, pitäisi tarkistaa onko totta, ja että onko kuudessa vuodessa tapahtunut muutosta. mutta että, muovia ei juurikaan kierrätetä, ja mitä siitä konkreettisesti seuraa, mikä on se kuva, mikä on se tila, mikä on se tilanne, ja miten sen saisi jotenkin vain faktuaalisestikin esille ilman saarnaavuutta, kaikkihan sen tietävät, miten sen saisi esille niin että siitä pääsisi askeleen eteenpäin jollakin keinolla siitä asian käsittelystä?)
Voi listata ja yhdistellä:
- Keiden kanssa koetamme elää yhdessä? Ketkä me? Voiko yleisökin yrittää? (joo!)
- Miten yritämme elää yhdessä?
- Mitä erilaisia välineitä voisimme käyttää? (kuva: valokuvanäyttely, perhepotretti, diashow, video: telkkarista, projisoituna, materiaali: huonekalut, tilan pinnat, ääni: tietystä äänilähteestä, vääristä paikoista, radiosta, sterkoista, iphonesta, kasteteilta ,asunnon pinnoista, yhdessä jonkin soittiminen soittaminen...)
- Mitä erilaisia tapahtumia voisimme käyttää? (ruokailu, nukkuminen, peseytyminen, leikkiminen, treffit, opiskelu, työnteko, äänestäminen, siivoaminen, tv:n katsominen...)
Tosissaan ja sen hölmöyden ja koomisuudenkin kestäen, että se meidän yritys ja siinä improvisaatiokin on osa sitä esitysprosessia.
Tästä riittäisi juttua, mutta näin aluksi. Kommentteja? :)
Ja nähdää pian!
Jep, ilmeisesti edelleen olemassa oleva ongelma. löytyi paljon tietoa. Termi the great Pasific Ocean Garbage Patch .
VastaaPoistahttp://worldnews.nbcnews.com/_news/2012/05/09/11612593-study-plastic-in-great-pacific-garbage-patch-increases-100-fold?lite
Ihanaa ajattelua ja matskua! Milla juurikin tosta suunnasta ja tarpeesta tulee mun mielen kasviosto. Monilajisen demokraattisen yhteisön utopia (todellisuus) on tärkeä - Latouria, jee. Mut onko se yhden kokoelman konkreettinen sisältö vai syntyykö erilaisten kokoelmien jatkumosta? Tai siis tarkotan sitä, että miten paljon kaikkea eriä on yhdessä asunnossa --> naapurustossa? Mikä tuo lähemmäs ja mikä kadottaa fokuksen? Tunnuteltava asia. Mä ehdottomasti joka tapauksessa jatkaisin ei-inhimillisillä linjoilla myös pitemmällä aikavälillä. Omassa mielessä elimellisen tärkeää on se, että kanssaoleminen on nimenomaan myös naapuruston välistä, ei vain tekijöiden hallussa tai hallittavissa, ja ehkä tuo elämän rajalle asuttuminen, että kyseessä ei ole pelkästään teos, jonka voi käydä kokemassa (vaikka sitäkinhän tää on) vaan myös kuviteltu, todellinen naapuri, joka muuttaa sisään.
VastaaPoistaOlis mielekästä myös tehdä listoja siitä, keiden kaikkien kanssa haluaisi elää tai kanssaolemista yrittää, ehdottaa ja tehdä näkyväksi, ja sitten fokustaa.
Toi toisen eliön/olennon sisätilan valtaaminen on tärkeä havainto, minusta. Sille ehdottomasti jonkun kulman etsiminen. Samahan koskee mitä tahansa kasveja, joita ihminen ravitsee, lannoittaa, myrkyttää jne. Se tapaamani ympäristöbiologi olis loistava asiantuntija muuten tässä. Hän puhuu mm. siitä, että suurin uhka esimerkiksi tiettyjen alueiden sademetsien (lukekaa kriittisesti, en tiijä muistanko oikein <--) katoamiselle on vieraslajit, jotka valtaavat alan kotoperäisiltä lajeilta sekä diversiteetiltä ja niitä rantautuu myös hyväätarkoittavien puidenistuttajien mukana.